Koska olen aina ollut kiinnostunut aivojen kehityksestä, lapsen synnyttyä luin kirjan ”Pää edellä”. Tuohon kirjaan olen palannut useasti myös ensimmäisen lukukerran jälkeen. Kyseissä kirjassa kuvataan aivotutkimustietoon nojautuen miten lapsen aivot kehittyvät ja miten vanhempi pystyy lapsen kasvua ja aivojen suotuisaa kehitystä omassa kasvatustyössään tukemaan. Pienen lapsen äitinä on lohdullista tietää, että lapsen kiukkukohtaukset ovat aivojen kehittymisen kannalta erittäin tärkeitä. Samoin on murrosikäisen kohdalla. Lapsen ja nuoren ”huono” käytös saattaa siis olla osa heidän normaalia aivojen kehityspolkua.
Mutta mikä selittää aikuisen ihmisen huonon käytöksen? Aivojen muutokset jatkuvat ohimo- ja otsalohkossa noin 25 vuoden ikään asti ja sen jälkeen aivojen voisi sanoa olevan valmiit. Aikuisten huonoa käytöstä ei siis aivojen kehittymisen piikkiin voi laittaa…
Toinen iso kiinnostuksen kohteeni on politiikka. Politikkojen näkemysten seuraaminen on someaikana helppoa. Heidän eri sometileillä tehtyjä päivityksiä lukemalla pysyy hyvin kärryillä eri puolueiden kannoista asiaan kuin asiaan. Tämä on loistavaa, kunhan ei erehdy lukemaan päivitysten alle kertyneitä kommentteja. Niitä lukemalla tulee paha olo. Osa ihmisistä tuntuu oksentavan oman pahan olonsa tekstimuodossa sellaisten politikkojen päivitysten alle, jotka edustavat ajatustensa osalta erilaista näkökantaa kuin mitä kommentoija edustaa. Miksi on vaikeaa kirjoittaa: Olen kanssasi eri mieltä, koska… Hyvin perusteltu eriävä näkemys jopa saattaisi herättää mielenkiintoisen keskustelun aihepiirin asiasta.
Elämme tällä hetkellä maailmassa, jossa kiusaaminen ja törkyviestit ovat ainakin osalle ihmisistä normaalia käyttäytymistä. Politiikka ei saa muodostua areenaksi, johon uskaltavat lähteä mukaan vain kovanahkaisimmat. Demokratia vaatii sitä, että hallintovallan edustajat eli poliitikot nousevat kansan keskuudesta ja näin päätökset toteuttavat kansan tahtoa.
Ammattiliiton puheenjohtajana olen saanut myös kaikenlaista palautetta työstäni. Työtaisteluiden aikana saan myös tappouhkauksia. Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että tappouhkauksia, ulkonäköni arvostelua, huorittelua tai muuta vastaavaa on palautteesta vain hyvin pieni osa. Hetken aikaa saatan välillä miettiä, että mikä vaivaa ihmisiä, jotka tuota törkyä kirjoittavat. Pääsääntöisesti olen oppinut ohittamaan törkyviestit niin, että niiden sisältö ei rasita omia aivojani yhtään sen pidempää kuin viestin lukeminen kestää.
Yhteen asiaan epäasialliset viestit ovat omalta kohdaltani vaikuttaneet todella syvästi ja pysyvästi. Ja se on hyvien käytöstapojen arvostaminen. Eri mieltä saa olla, mutta aikuisen ihmisen pitäisi osata olla eri mieltä ilman solvaavia sanoja.
Viimeisimmät kommentit